Kirjan taittaminen: LyX, LaTeX, Calibre
Olin tänä vuonna toista kertaa mukana kyläkirjan kirjoittamisprojektissa. Minun tehtäväkseni jäi tekstien editointi ja viimeistely, sekä lopullisen painovalmiin kirjan taittaminen. Edellisen kirjan taitoin Wordilla ja tämän kirjan LyXillä (vertaa pdf-näytteet Word / LyX ). Toki typografinen silmä on tässä parin vuoden aikana muutenkin hieman kehittynyt, mutta iso osa taittojäljestä menee kyllä taitto-ohjelman piikkiin.
LyX on taittojärjestelmien veteraanin, tekstipohjaisen LaTeX -järjestelmän päälle tehty käyttöliittymä. Se on WYSIWYM-tyyppinen editori – What you see is what you mean. Kirjoittaessa näkyvä teksti ei yritäkään vastata tarkasti lopputulosta, kuten esimerkiksi Wordissa, vaan ulkoasu erottelee lähinnä rakenteelliset seikat toistaan kirjoittajaa varten: tämä on otsikko, tämä on leipäteksti, tämä alaviittaus. Valmiin näköisversion voi milloin tahansa pulauttaa pdf-muodossa tarkasteltavaksi.
Olin jo aiemminkin käyttänyt LyXiä tekstin tuottamiseen ja editointiin, mutta painovalmista materiaalia en sillä vielä ollut tuottanut.
Editointi
LyXin valintaan johti useampia seikkoja. Ensinnäkin, yksinkertaisesti pidän sen editointimoodista. Häiriötön tila, jossa ruudulta on piilotettu kaikki muu paitsi yksi kapea tekstipalsta keskellä, toimii hyvin. Muokkain huolehtii automaattisesti pikkuasioista, kuten poistaa ylimääräiset välilyönnit ja rivinvälit – pieni mutta yllättävänkin arvokas yksityiskohta.
Kyläkirjan koostaminen tarkoitti usean eri kirjoittajan eri ohjelmilla kirjoittamien tekstien kokoamista yhtenäiseen muotoon. Kyllähän Wordissäkin tyylit on mahdollista säätää kohdilleen, mutta kertaluokkaa helpompaa se oli LyXin kanssa.
LyXin oma tallennusmuoto on tekstipohjainen, joten sen voi hyvin tallentaa versionhallintaan. Versiohallinta osoittautuukin arvokkaaksi monessa paikassa, kuten ohjelmavirheitä selvittäessä (kyllä, niihin todennäköisesti törmää) ja varmistaessa, ettei vahinkomuutoksia ollut päässyt tapahtumaan. 250-sivuisen kirjan kanssa saa olla jo aika tarkkana.
Katselmointiakin varten LyX olisi ehkä voinut toimia, mutta päätin kuitenkin käyttää siihen tarkoitukseen säännöllisesti tuotettua pdf-versioita ja sen kommentointia.
Taitto
Olen koittanut teknisten juttujen lisäksi myös tutustua hieman graafiseen suunnitteluun ja erityisesti typografiaan. Vaikken mikään sankari sillä saralla vielä olekaan, niin olen ainakin oppinut arvostamaan kirjan taittamiseen vaadittavaa taitoa ja tarkkuutta.
LyXissä tämä muiden typografinen osaaminen on tiivistynyt asiakirjamalleihin: jos kirja on jäsennelty hyvin, tapahtuu itse taittaminen automaattisesti. Valmiit pohjat tuntuvat keskittyvän tieteelliseen kirjoittamiseen, mutta myös kaunokirjallisuuteen sopivia asiakirjaluokkia on tarjolla. Tähän kirjaan valitsin Koma script book -mallin.
Luotin pääasiassa asiakirjamallin vakioasetuksiin tekstin osalta. Kirjasimia vaihdoin ja aivan muutamassa kohdassa jouduin turvautumaan LaTeX-koodeihin viimeisessä viimeistelyvaiheessa. Tämäkin lähinnä koski kirjan alkuun ja loppuun tulevia erikoissivuja. Taiton puolesta eniten työtä oli kuvien asettelussa. Ne piti saada kuvateksteineen upotettua siististi tekstin joukkoon. Wordin kanssa en sitä tosin olisi lähtenyt edes yrittämään…
LyX-dokumenttiin liitetyt kuvat ovat linkattuina tiedostoihin levyllä, joten niihin oli helppo tehdä muutoksia erikseen kuvankäsittelyohjelmalla. Ajoin kaikkiin kuviin painoa varten tarvittavia peruskorjaustoimenpiteitä, kuten muunnokset mustavalkoiseksi ja sävyalueen laajennuksen.
Lopuksi pdf:n sai pulautettua ulos ja se meni painoon sellaisenaan.
E-kirja
Sähköisestä kirjasta tuli kolme muotoa: pdf-näköiskirja sekä epub- ja mobi-formaatit. LyXin tuottama pdf kävi melkein sellaisenaan näköiskirjaksi. Vain kuvatiedostot piti pakata pienemmäksi ja kansilehdet piti lisätä.
Varsinaiset e-kirjaversiot, Amazon Kindlen mobi-versio ja yleisempi epub, vaativat hieman odottamaani enemmän työtä. Ne sain sain kuitenkin tehtyä Calibre-ohjelman avulla. LyXistä sai kirjan ulos xhtml-muodossa, joka taas kelpasi Calibrelle pohjaksi. Korjaukset tehtiin Calibressa html- ja css-tiedostoihin, joista ohjelma rakensi epub- ja mobi-tiedostot.
Entäs se verkkoselainversio?
Kirjoittelin keväällä Pollen-järjestelmästä ja kirjan taittamisesta selainluettavaksi. Sanoin, että Pollen voisi toimia valmiin kirjan julkaisemiseen webissä. Tämän kirjan osalta selainluettava versio sai nyt kuitenkin jäädä tekemättä, ainakin toistaiseksi. Tietokoneella voi kuitenkin lukea pdf-versiota ja myös erillisen lukuohjelman avulla e-kirjaversioita.
Web-taittamisessa on ongelma, jota ei jostain syystä ole vieläkään kunnolla yleisesti ratkaistu: sivutus. Jos luet tavallista kirjaa, on katse helppo siirtää sivun lopusta seuraavan sivun alkuun. Netissä taas joudut selaamaan ruutua alaspäin, mikäli se ei mahdu ruudulle. Tällöin kuitenkin hukkaat todennäköisesti tarkan kohdan josta lukemista pitäisi jatkaa. Pitkän tekstin lukeminen selaimessa on raskasta. Toinen syy lukemisen raskauteen on ruudun tuijottaminen: paperin – tai taustavalottoman lukulaitteen – lukeminen on silmille huomattavasti ystävällisempää kuin kirkkaan ruudun tuijottaminen.
Olin pääosin tyytyväinen LyXin kanssa työskentelyyn. LaTeXia jouduin vähän opettelemaan, mutta alkukynnyksen jälkeen se ei kuitenkaan osoittautunut ylipääsemättömäksi suoksi. Heikkohermoisimmille LyXiä ei kuitenkaan voi suositella, mutta jos teknistä tuunauskestävyyttä löytyy niin mikä ettei. Ei se mitään rakettitiedettä varsinaisesti ole.
Aion seuraavankin kirjan taittaa LyXillä.
Linkkejä
- LyX – The Document Processor – LyX is a document processor that encourages an approach to writing based on the structure of your documents (WYSIWYM) and not simply their appearance (WYSIWYG).
- LaTeX – A document preparation system
- TeX - LaTeX Stack Exchange is a question and answer site for users of TeX, LaTeX, ConTeXt, and related typesetting systems.
- Koma-script – A bundle of versatile classes and packages.
- Calibre – calibre is a free and open source e-book library management application
- Virranpielen kylä – Kyläkirjan verkkosivu